The Album Leaf / Into The Blue Again
Pitkään odottamani Jimmy LaVallen uusi levy ilmestyi jonkin aikaa sitten, ja olihan se pakko saada. Pari ennakkoon kuulemani pätkää lupailivat jotain hyvää, pehmeää, tahmeaa ja lämmintä. Sitä levy todella myös on, tosin ei ihan kirjaimellisesti.
“Paluu siniseen” todella tuntuu paluulta kotiin, pitkään kaivatulta sellaiselta. Levy ei missään vaiheessa pääse yllättämään erikoisuudellaan, muttei myöskään tylsistytä. Levyn äänimaailmasta löytyy paljon yhteistä Sigur Rósin ja múmin tähdittämän levyn In A Safe Place kanssa. Onhan levy taas kerran koottukin uima-allasstudiolla. Tällä kertaa Jimmy käyttää persoonallista lauluääntään enemmän, mikä on hyvä mauste herran musiikkiin. Ehkä juuri se on se elementti minkä tähden edeltäjänsä kanssa samankaltaista levyä jaksaa kuunnella.
Into The Blue Again ei välttämättä ole levy, jota suosittelisin kenelle tahansa. Yksinkertaisuutensa takia levy saattaa jättää monet ensimmäistä kertaa Album Leafia kuuntelevat kylmäksi ja toisaalta sen samankaltaisuus saattaa jo tylsistyttää osaa pidempiaikaisista kuuntelijoista. Omassa soitossani tämä levy kestää kyllä kuuntelua kaikesta huolimatta.
Pelle Carlberg / Everything. Now!
Hra H:n sivujen kautta löytämäni ruotsalainen singer-songwriter Pelle Carlberg yllätti musiikillaan. Se oli yksinkertaista ja vetoavaa.
Joidenkin mielestä olen vaahdonnut Pellestä jo ehkä vähän liikaakin, mutta mielestäni siihen on ollut aihettakin. Aluksi saatoin lisätä levyn kappaleet Winampin soittolistaan ja kuunnella levyä alusta loppuun monta kertaa illassa. Yhteensä olen kuullut sen tähän mennessä varmasti ainakin 30 kertaa. Nyt voin todella sanoa, että olen paneutunut levyyn.
Etenkin tämän genren musiikissa sanoitusten osa nousee selvästi esiin. Ja siinä Pelle onkin kunnostautunut. Tarinat ovat todellisesta elämästä, ei taivasta hipovaa unelmointia eikä angstista nyyhkytystä. Pellen tapa esittää asiansa on vain niin kovin vakuuttava, ettei siitä voi olla pitämättä. Kuuntele itse!