Miksi avoin yhtiö?»

Kirjoitan tätä merkintää siksi, että minulta on tätä moni kysynyt mutta myös siksi, että se on itseäni silloin tällöin askarruttanut, joskus enemmänkin. Toivottavasti tämä myös selventää asioita muille sekä etenkin itselleni oman mielenrauhani takia. Niille, jotka eivät vielä asiasta ole kuulleet: perustimme Kristianin kanssa yrityksen vuoden 2006 syksyllä siviilipalvelusaikani loppumetreillä.

Syyt ja mihin ollaan tultu

Perimmäiset syyt yrityksen perustamiseen oli selkeät. Olin tehnyt jonkin verran työtä alalla jo aiemmin ja kiinnostusta oli tehdä lisää. Yksityishenkilönä työn hankkiminen ei kuitenkaan ole yhtä helppoa tällä alalla kuin yrityksen huomissa; usein ajatellaan yrityksen takana olevien henkilöiden olevan asiantuntevampia, kuin heistä ajateltaisiin yksityishenkilöinä. Eli yleisen käsityksen mukaan yritys on suurempi kuin sen osien summa. Ovathan yrityksen jäsenienkin referenssit yrityksen alaisena yhteisiä. Toinen talouteen ensisijaisesti liittymätön seikka oli se, että yrityksen perustamalla työhön saa aivan erilaisen motivaation myös itselleen.

Pikaisesti ajatellen taloudellisesti yritys saattaa kuulostaa huonommalta vaihtoehdolta, mikäli tuloja ei ole paljon. Ja kun kerran tuloistakin menee sekä ALV että tulovero (ainakin avoimen yhtiön tapauksessa), niin miksi sitten perustaa. Yrityksen ylläpitokustannukset on kuitenkin pidettävissä erittäin pieninä, käytännössä olisi myös mahdollista pitää yritystä pystyssä maksamatta siitä penniäkään. Ainoa pakollinen maksu oli leimavero, jolla yritys saatiin merkattua yritysrekisteriin. YEL-vakuutustakaan ei tarvitse ottaa, mikäli (henkilökohtaisen) työtulon määrä on vuodessa tarpeeksi pieni, vuonna 2007 suurpiirteisesti alle 6000 euroa. Näin meidän tapauksessa, ainakin nyt ensimmäisenä kokonaisena vuotena. Saa nähdä mitä jatkossa, toivottavasti raja alkaa paukkumaan. Yrityksen tuomiin taloudellisiin etuihin sen sijaan kuuluu ALV-vähennysmahdollisuus yrityksen käyttöön ostetuista tavaroista tai palveluista.

Suunnitelmia jatkoa ajatellen

Tarkoitus olisi alkaa kehittämään yhtä tai kahta projektia, joista saatavat tulot olisivat enemmänkin “sponsorirahaa” kuin selkeä maksu tarjotusta palvelusta. Tokihan tähän liittyy omat riskinsä, mutta ideat ovat sen arvoisia. Tässä myös toivomus kaikille lukijoille: mikäli tiedätte ketään henkilöä tai mitään yhteisöä, joka olisi webbisivujen tarpeessa, antakaa vinkkiä, että tunnette jonkun, joka hoitaisi asian mielellään, viimeisen päälle ammattitaitoisesti sekä kilpailukykyiseen hintaan.

Yrityksen lisäksi suunnittelen hakevani keväällä Kauniaisten Diakiin, kristillistä lapsi- ja nuorisotyötä. Mikäli laitokseen pääsen, opiskelu alkaa (ja yritystoiminta jatkuu) syksyllä. Toivottakaa onnea, nyt ja uudestaan vaikka sitten kesäkuussa valintakokeiden aikaan.

Herra 21»

Tuli täytettyä taas vuosia. Uutta vuotta vietimme Susannella pelaten lautapelejä ja hengaten porukalla, minuuttiakaan nukkumatta, ainakin suurimmalla osalla. Mikäli mahdollista, ensi viikonloppuna olisi tarkoitus ottaa uusintakierros, tosin hieman aikaisempaan ajankohtaan ja jossakin muualla. Helsingissä asuvat toverit, ilmoittakaa innoistuksenne osallistua lautapelisessioihin!

Uutenavuonna pelivalikoimassa oli Carcassonne, Menolippu Eurooppa sekä Metro. Riston tuoma Bohnanza jäi pelaamatta, myöskin Riston tuomaa Munchkinia pelasivat vain Risto sekä veljensä. Metroa pelattiin enimmillään kolmella pelaajalla, Carcassonnessa ja Menolipussa saatiin sentäs isoja pelejä pystyyn. Menolippu oli todellakin viihdyttävä viidellä pelaajalla, mikä tosin on maksimi pelissä, harmi sinänsä. Peli pysyi myöskin suhteellisen tasaisena lukuunottamatta Ristoa, joka epäonnistui rakentamaan pitkää reittiään. Ainoa asia, minkä voisin ainakin itselleni laskea hyödyksi peliä pelattaessa, oli pitkien reittien tuntemus – oli aika helppo arvata, mitkä pitkät reitit olivat kunkin pelaajan tavoitteissa. Viiden pelaajan pelissä ei kyllä pahemmin aikaa ollut muita häiritä, joten samapa sekin. Carcassonne-pelit pysyivät myös tunnetun tasaisina, vaikka mukana oli pari ihan aloittelijaa, yksi hieman enemmän pelannut ja pari-kolme suorastaan konkaria.

Öö, dum. Toopelivisio on viihdyttävä kirja. Kertoo suomalaisista TV-viihdesarjoista. Rotjakkeet päättivät laskea pääomarahan minimimäärän osakeyhtiötä perustettaessa 8000 eurosta 2500 euroon. Tässä kuussa Damn Seagullsien, Husky Rescuen, Ville Leinosen ja Savoyn uudet levyt, näillä näkymin.