Olen työskennellyt enemmän ja vähemmän aktiivisesti useiden eri vapaan lähdekoodin ohjelmistojen parissa vuoden 2006 lopusta lähtien. Vapaan lähdekoodin yhteisöillä on epäilemättä vaikutusta omaan ammattimaisuuteen ja työhön myös muilla tasoilla kuin kulutetulla ajalla. Millaisia nämä vaikutukset sitten ovat? Miten ansiotyötään jaksaa tehdä vielä vapaa-ajalla ilmaiseksi?

Työskentelyä yhteisössä

Työskentely vapaan lähdekoodin projektien parissa on ensisijaisesti työskentelyä erilaisissa yhteisöissä. Yhteisön henkilöstörakenne voi muistuttaa hyvin paljon kaupallisten yritysten mallia, jossa työntekijät työskentelevät useimmiten pyramidimaisessa mallissa. Vapaan lähdekoodin projekteissa yleisempiä ovat kuitenkin sellaiset yhteisöt, joissa jokainen toimija vastaa pääasiassa omasta “työalueestaan” eikä työtä yleensä tarvitse erikseen hyväksyttää. Tällaisen projektin eteneminen perustuu siihen, että kaikilla sen jäsenillä on sama päämäärä ja edes jokseenkin samankaltaiset visiot projektin tulevaisuudesta. Nämä suuntaviivat on usein asettanut projektin alkuperäinen aloittaja.

Edellä mainitussa “portaattomassa” yhteisössä toimiminen ei luonnollisestikaan aina ole helppoa. Ristiriitatilanteita saattaa tulla yllättävänkin usein, eikä ratkaisua ongelmiin välttämättä löydetä nopeasti, joskus ei ollenkaan. Ristiriitatilanteita vaikeuttaa se, että tällaisissa projekteissa harvoin on suurta rahoittajaa tai asiakasta, jonka vaatimuksesta projektia kehitettäisiin suuntaan tai toiseen. Yksilötasolla vaikuttaa myös se, että yleensä kenelläkään ei ole taloudellista motiivia jatkaa projektin kehittämistä, mikäli sitä ei kehitetä henkilön tahtomaan suuntaan. Toisaalta vapaa ohjelmisto tuntuu monesti olevan tekijöilleen niin rakas, että siitä on vaikea luopua tai hyväksyä siihen jotain ominaisuutta, jota itse vastustaa. Mikäli ristiriitaa ei saada ratkaistuksi yksittäisten toimijoiden välillä, joutuu sen useimmiten ratkaisemaan projektin vetäjä. Valitettavasti näin joudutaan tilanteeseen, jossa yksittäinen henkilö joutuu diktaattorimaisesti päättämään asiasta oman mielensä mukaan. Eri asia on se, onko päätös positiivinen vai negatiivinen lopullisen “tuotteen” käyttäjien mielestä.

Yhteisö on täynnä kontakteja

Eräs vapaan lähdekoodien yhteisöjen parhaista puolista on kontaktit. Projekteissa toimii “alan ammattilaisia” ympäri maailmaa. Muiden projektissa toimivien kanssa on helppoa vaihtaa ajatuksia teknologioista, työtavoista, erilaisista ongelmista ja niiden ratkaisuista samalla vieden itse projektia eteenpäin. Yhteisöijen vahva puoli on myös se, että harvoin kahdella henkilöllä on täysin samat taidot – toimiessasi muiden kanssa saat väistämättä uusien ajattelutapojen lisäksi myös uusia taitoja. Parhaimmassa tapauksessa voit saada jopa kaupallisia asiakkaita kontaktiesi kautta.

Joidenkin projektien yhteydessä on mahdollista päästä matkustamaan erilaisiin konferensseihin ja messuihin työskentelemään projektin kojulla tai pitämään puheita – jopa projektin kustannuksella! Avoimen lähdekoodin ympärille rakennettuja tapahtumia on paljon etenkin Keski-Euroopassa ja niillä on valtavat määrät vierailijoita vuosittain. Oman projektin kumppaneittesi lisäksi tutustut väistämättä myös moniin muihin eri projekteissa toimiviin henkilöihin ja miksei myös mahdollisiin tuleviin asiakkaisiin. Ammatillisen puolen lisäksi kontaktit ovat tietysti myös henkilökohtaisia kontakteja. Tutustuessasi ihmisiin mahdollisuudet ovat käytännössä rajattomat; olin itse uutena vuonna 2008 matkustamassa Itävallassa ja sain ilmaisen majoituksen viideksi yöksi paikalliselta, johon olin tutustunut vapaan lähdekoodin projektissa.

Ammatillisuus ja “oma tyyli”

Vapaan lähdekoodin yhteisö on epäilemättä hyvä paikka kartuttaa omaa ammatillisuutta. Projekteissa sinulle myönnetyt tehtävät ovat harvemmin yhtä tiukkoja kuin kaupallisissa projekteissa. Tämä antaa mahdollisuuksia toteuttaa omia visioitaan etenkin luovien tehtävien parissa. Itse olen käyttänyt monia ideoitani nimenomaan vapaiden ohjelmistojen parissa. Kauppallisten asiakkaiden vaatimukset harvemmin mahdollistavat yhtä täydellisen tilaisuuden luovuuden käyttämiseen. Omien visioiden ja intohimon käyttäminen johtaa usein parempiin tuloksiin, positiiviseen palautteeseen ja sitä kautta myös oman ammatillisen identiteetin ja “oman tyylin” kehittymiseen. Tämän lisäksi saat mahdollisuuden esitellä sellaista tekemääsi työtä, josta voit itsekin olla rehellisesti ja täysin rinnoin ylpeä.

Onko kalenterissa vapaata?

Kuten kaupallisten projektien kanssa myös avoimien ohjelmistojen kanssa työskentelemisen kohdalla tärkeää on ajan jakaminen. Vaikka projektista tehtävistään olisi kuinka innostunut tahansa, täytyy mielessä pitää oma jaksaminen. Kalenterissa harvemmin on rajattomasti aikaa ilmaiselle työlle etenkin jos olet yksityisyrittäjä ja yrität elättää itsesi ammatillasi.

Asialla on myös kääntöpuolensa; projekteilla on hyvin harvoin deadlineja. Vaikka tämä mahdollistaakin rauhallisemman työtahdin, odotetaan projektissa kuitenkin tuloksia jäseniltä. Silti ote vapaan lähdekoodin projekteihin lipeää yhtä helposti laiskotellessa ja viivytellessä kuin kaupallisiin projekteihinkin. Kun olet menettänyt otteen projektista, voi motivaation etsiminen olla normaalia vaikeampaa jo aiemmin mainitun taloudellisen motiivin puuttuessa.

Työn jaottelua täytyy seurata erityisesti omissa, yhden henkilön projekteissa. Tällaisten projektien kanssa vaara ajaa itsensä loppuun on suurempi, kun oma työpanoksesi on ainoa tapa päästä lähemmäksi päämäärää. Kun energia alkaa loppua, saatat joutua noidankehään; toisaalta et jaksa panostaa projektiin, mutta toisaalta haluat niin kovasti saavuttaa päämääräsi, että pakotat itsesi jatkamaan. Kun jatkat, pystyt panostamaan projektiisi yhä vähemmän ja vähemmän. Vaikka projektin seuraaminen ja tuntien kirjaaminen veisikin aikaa sen kehittämisen parissa, on siitä lopulta enemmän hyöytyä kuin haittaa. Tärkeintä ei ole se eteneekö projekti suunnittelemallasi tavalla vaan se, että pystyt jatkamaan sitä vielä eteenpäin.

Yhteenveto

Vapaiden ohjelmistojen parissa on mahdollista oppia tuntemaan itseään ja ammatillisuuttaan paremmin ja syvällisemmin kuin kaupallisten projektien parissa. Oma työtahti, omien visioiden käyttäminen ja intohimo työhön voi antaa paljon potkua myös kaupallisten projektien toteuttamiseen, kun osaa aikatauluttaa molemmat kalenteriinsa oikein. Lisäksi yhteisöt laajentavat verkostoasi ympäri maailmaa ja luovat erilaisia mahdollisuuksia jopa kaupallisella uralla etenemiseen.

Projekteja, joissa olen itse ollut mukana

Amarok

Amarok oli ensimmäinen projekti, johon liityin. Liittymisen aikaan (vuoden 2006 loppupuolella) minulla ei vielä ollut sen suurempia suunnitelmia elämälleni eteenpäin, ja tavoitteenani oli lähteä kehittämään Amarokia itse ohjelmointipuolella. Opiskelupaikan yllättävä saaminen puolisen vuotta myöhemmin muutti kuitenkin suunnitelmani, ja aloin tekemään töitä Rokymotionin, Amarokin promootioryhmän kanssa. Ensimmäiset kuukaudet menivät kuitenkin siihen, että annoin käyttäjille tukea ohjelman käyttämisessä joskus lähes ympäri vuorokaudenkin. Lopulta halusin ottaa enemmän vastuuta ja sitä sainkin – nykyään olen viimeistelemässä Amarokin uuden nettisivun teemaa. Tulevaisuuteni Amarokin kanssa uuden nettisivun julkaisun jälkeen on vielä avoin, mutta tällä hetkellä suurena tavoitteenani olisi päästä joidenkin Amarokin tiimiläisten kanssa lokakuussa Open Source Days -konferenssiin Kööpenhaminaan.

*ubuntu

Sain kutsun tekemään joitain esiversioita Kubuntun nettisivujen grafiikoista vasta jonkin aikaa sitten. Nyt työnkuva on jokseenkin laajentunut, kun suunnittelimme laajempaa yhteistyötä eri *ubuntu -julkaisujen webbitiimien kanssa. Viimeisin pieni projekti, johon lähdin mukaan, on uuden Ubuntun “Feature Tour”. Vain aika näyttää tulevaisuuteni *ubuntu -projektien kanssa. Toistaiseksi en ole kuitenkaan suunnitellut ottavani suurta osaa näissä kuvioissa, mutta kuka tietää mitä tapahtuu sitten, kun Amarokin nettisivu saadaan julkaistua…

Communication

Communication, käynnistämäni Alshainin julkaisujärjestelmäprojekti, on toistaiseksi hieman pysähtyneenä. Edistystä on kuitenkin luvassa, kun kaupallinen asiakkaamme tarvitsee laajemmalti ominaisuuksia kuin se tällä hetkellä tarjoaa. Oli kannattavampaa liittää tämän vapaan ohjelmiston kehittäminen osaksi myös kaupallista työtä kuin valita julkaisujärjestelmäksi joku ulkopuolinen ohjelmisto. Loppua tälle projektille ei siis todellakaan ole näkyvissä etnekin kun toiveena on se, että projektista saisi alustan suurimmalle osalle tulevista kaupallisten asiakkaitten sivustoista.

Alshainilla on tällä hetkellä kehityksessä kaksi suurehkoa projektia; julkaisujärjestelmä Communication ja yhteisöllisyyttä painottava wiki woodcloud. Loppuvuoden aikana nämä tullaan yhdistämään.

Mistä kaikki alkoi?

Me Alshainin kehittäjät olimme kyllästyneitä siihen, kuinka MediaWiki ei tarjonnut tarpeeksi yhteisöllisyyttä. Roihuvuoren seurakunnan uusi internet-sivusto tuli siihen pisteeseen, kun sen käyttäjät alkoivat vaatia enemmän kuin mihin pelkkä wiki pystyi. Tarvittaisiin blogi, parempi luokittelujärjestelmä, tehokkaampi haku eri nimiavaruuksista paremmat käyttäjäsivut ja niin edelleen… Ensimmäinen suunnitelma omaksi yhteisölliseksi julkaisujärjestelmäksi valmistui nopeasti. Suunnitelma oli jopa liian kunnianhimoinen, mutta toteutusta päätettiin yrittää. Ensimmäisestä woodcloud -järjestelmästä saatiin hyvin kompakti ja tehokas wiki, mutta kehittämistä ei haluttu enää jatkaa erilaisten monimutkaisuuksien takia. Päätettiin tehdä toinen suunnitelma järjestelmän toteuttamiseksi. Niin syntyi idea nykyisestä woodcloudista.

Communicationin kehittäminen alkoi alunperin siitä, että henkilökohtainen julkaisujärjestemäni tuntui tarjoavan paljon mahdollisuuksia ja kevennystä myös asiakkaiden projektien toteutukseen. Vuosien varrella olen rakentanut kymmenkunta julkaisujärjestelmää henkilökohtaiseen käyttööni, jokaisessa ratkaisten edellisen ongelmia ja sallinut myös enemmän mukautettavuutta – uusimmassa järjestelmässä niinkin pitkälle, että sivupohja määrittelee niin sisällön kuin ulkoasunkin – täydellisesti. Koko järjestelmä pyrkikin siihen, että kaikkea on mahdollisimman helppoa muuttaa ja mukauttaa käyttäjän tarpeiden perusteella. Toisaalta järjestelmä ei ole kuitenkaan suunnattu aloittelijoille, vaan kehittyneemmille käyttäjille, joilla on perustietämys PHP:sta sekä kokemusta sivuston ulkoasun luomisesta. Paremminkin voitaisiin siis sanoa, että Communication on laatikollinen keskenään yhteensopivia kirjastoja, joiden avulla erilaisia toiminnallisuuksia voidaan lisätä sivumalliin.

Yhteen liittäminen

Idea uuden woodcloudin ja Communicationin yhdistämisestä tuli siitä, että Communication itsessään oli muuttumassa kirjastokokoelmaksi, joka voitiin täysin erottaa ulkoasusta. Täten siis todettiin, että woodcloud voi laajentaa Communicationia siinä kuin esimerkiksi blogi. Mikäli järjestelmät yhdistetään, tulee myös Communicationin blogista vapaavalintainen. Tämä mahdollistaa myös sen, että käyttäjällä voi olla Communicationilla ajettava sivusto, jossa ei ole yhtäkään laajennusta; tällöin sivusto sisältää ainoastaan staattisia sivuja.

Communication: Jatkosuunnitelmat

Heartbeat

Communicationin keskeinen osa tulee olemaan Heartbeat, järjestelmä joka pitää kirjaa kaikista sivulla olevista virheistä, tekee tilastot sivun kävijöistä ja hallitsee käytössä olevia sivupohjia sekä laajennuksia. Heartbeatin olennainen ero monien julkaisujärjestelmien hallintapaneeleihin tulee olemaan se, että sen avulla ylläpitäjä ei muuta yksittäisiä sivupohjia, vaan näkee mitä sivustolla tapahtuu ja pystyy tekemään vain joitain ylläpitotöitä, muun muassa rajoitettua käyttäjien hallintaa. Sisällön luominen, wikin yksittäisten käyttäjien hallinta, erilaiset käyttöoikeudet laajennuksien osissa ynnä muut sellaiset tulevat sijaitsemaan erillisessä hallintapaneelissa, jonka tarkemmat ominaisuudet ja toiminta esitellään myöhemmin, kun sen suunnitelmat valmistuvat.

Collection

Lisäksi Communication laajenee ainakin yhdellä laajennuksella ennen ensimmäistä julkaisuaan. Collectionin avulla käyttäjä voi lisätä oman levykokoelmansa Communicationiin. Laajennus mahdollistaa fyysisten materiaalin tehokkaan arkistoinnin ja dokumentoinnin sekä laajojen tilastojen luomisen. Laajennus skaalautuu sen mukaan, kuinka paljon tietoa haluat itse syöttää; voit lisätä vain päätiedot levyistä tai syventää lähes portaattomasti tarkkoihin tietoihin yksittäisistä kappaleista. Laajennus saattaa myöhemmin tulla myös sisältää integraation Amarok 2:n kanssa, jolloin kokoelman perustiedot saadaan Amarokin tietokannasta. Tällöin laajennus voi myös luoda laajempia tilastoja Amarokin omista pisteytyksistä ja arvosteluista.