Nuoren opiskelijan on syytä muistaa»

Opiskeluidemme aikana meille on useaan otteeseen painotettu, että Wikipedia ei ole luotettava lähde, eikä sitä siksi saa käyttää kirjallisissa tehtävissä. Olen osittain samaa mieltä, sillä Wikipediassahan toki voi olla kenen tahansa kirjoittamaa tekstiä. Tieto voi olla harhaanjohtavaa, ei-ammttilaisen kirjoittamaa ja/tai yksinkertaisesti väärää, markkinointitarkoituksessa kirjoitettua tai selitetty niin että sitä on vaikeaa tai mahdotonta tulkita oikein.

Muita verkkosivustoja saa toki käyttää lähteinä, kunhan lukee tekstiä kriittisesti. Koulutuslaitoksemme työntekijöille ei siis selkeästikään ole tullut mieleen, että mitä tahansa muitakin verkkosivustoja voi toimittaa kuka tahansa. Pahimmassa tapauksessa yleisesti luotettavana pidetty sivusto saattaa joutua hyökkäyksen ja “hakkeroinnin” kohteeksi ja osa sivuston tiedoista voi enimmillään olla näpelöityjä viikkoja tai kuukausia, jopa ikuisesti.

Millä siis perustellaan Wikipedian erityisasema kiellettynä verkkosivustona? Onko vastaus tietoyhteiskunta, joka on tullut niin sokeaksi Wikipedian suhteen, ettei sitä selatessa hallitse enää kriittistä lukuotetta? Kenties, mutta tähän ongelmaan parempi ratkaisu olisi mielestäni vahvempi opetus medianlukutaidosta.

Toisen teoriani mukaan opiskelijoiden laiskuutta yritetään kitkeä pois käskemällä heitä käyttämään jotain muita kuin jokapäiväisessä elämässä käytettäviä, laajoja ja helposti selattavia tietolähteitä. Tämän teorian mukaan toki monien muidenkin sivustojen tulisi olla kiellettyjä tai vähintään kyseenalaisessa asemassa. Mukaan lukien ne lukuisat jat taas lukuisat sivustot, jotka kopioivat osan tiedostaan Wikipediasta.

Ehkäpä ammattikorkeakouluissakin tulisi siirtyä siihen käytäntöön, etteivät internet-lähteet ole enää ollenkaan sallittuja ja pääasiallisina lähteinä tulisi käyttää alan tuoreita julkaisuja. Aiheuttaisihan tämä toki lisää työtä opiskelijoille, mutta käytännössä näin ammattikorkeakoulut saisivat kurottua edes hieman sitä tieteellisyyden ja uskottavuuden kuilua, joka niiden ja yliopistojen välillä on.

Lienee syytä huokaista helpotuksesta, että koulutuksemme kannalta ei olennaista, että tiedämme Panoptikonin olevan vankilatyyppi.

Verkkotulostin ja teema Xubuntuun»

Eräänä päivänä täytyi minun miettiä, miten asentaa verkkotulostin Xubuntuun. Eipä tarvinnut miettiä kauaa, kun printterivelho löysi tulostimen ensimmäisellä yrityksellä ja pystyi tarjoamaan sille ajuritkin suoraan, ilman erityisiä toimenpiteitä. Windows-puolella taasen täytyi etsiä tulostimen ajurilevy ja asentaa tulostimen ajurit ja ohjelmisto siitä. Jälleen yksi syy käyttää Xubuntua – ja toisaalta – katsoa ennen ostotoimenpidettä, onko laite Linux-yhteensopiva.

Shimmer Project toteuttaa lokakuussa julkaistavan Xubuntun (10.10, Maverick Meerkat) työpöytäteeman. Teema on nimeltään Bluebird. Projektisivulta voit lukea lisää teemasta (ja lähipäivinä yhä enemmän) sekä ladata tämänhetkisen julkaisun. Muutamia bugeja ja kohennettavia kohtia löytyy vielä, mutta nämä saadaan takuuvarmasti korjattua ennen lokakuuta.