Musiikki kuuluu, nettisivut on!»

Nyt kun päätin luopua isohkosta määrästä musiikkia, mahtuu satunnaisesti arvottujen kappaleiden joukkoon paljon enemmän kaikkea muuta kuin pois siirtämieni artistien kappaleita ja musiikin kuunteleminen on keskimääräisesti mukavampaa. Toivon, että uskallan myös jatkossa kaventaa kokoelmaani, mikäli eteen sattuu sellaisia levyjä, jotka eivät (enää) vastaa laatustandardejani. Maailmassa on liian paljon hyvää musiikkia kuunneltavaksi jotta hieman huonompaakaan musiikkia ehtisi/kannattaisi kuunnella! kls:n levyä odotellessa…

Eilen itselleni asettamani niin sanottu “pehmeä deadline” yritykseni nettisivuston valmiiksi saattamisesta tällä viikolla on toteutunut. Digitoucan.fi on toivottavasti raikkaan oloinen sivusto, joka kiinnostaa myös ostajia.

Tervetuloa huhtikuulle»

Taas on yksi kuukausi vierähtänyt, mutta työ vaalikampanjoiden kanssa jatkuu edelleen. Vielä vajaan kahden viikon loppurutistus. Saanen uuden yritykseni Digitoucanin [di-gi-tu-kan] nettisivut valmiiksi jopa tämän viikon aikana. Näin olisi ainakin tarkoitus. Tiedossa on muutama silmää miellyttävä JavaScript-efekti, mutta tietysti myös raudanlujaa sisältöä (tai ainakin ne pakolliset myyntifraasit)!

Supistan levykokoelmaani noin kahdellakymmenellä (määrä saattaa kasvaa vielä tulevien päivien aikana) levyllä. Pois lähtevät levyt löytyvät osoitteesta wiki.knome.fi/recordsforsale. Tsekkaapa lista läpi ja jos jotain mielenkiintoista löytyy, tee tarjous. Levyt lähtevät halvalla, mutta jotain niistä olisi toki mukava saada. Levyt saa joko noutaa Helsingistä, tai maksaessasi postimaksut postitan ne vaikka maailman ääriin.

Pyrin lähiviikkoina myös uudistamaan levykokoelmasivuni samaan teemaan blogien ja wikin kanssa. Lisäksi mietin, mitä kaikkea muuta tuolla sivustolla olisi mielekästä näyttää satunnaisille vierailijoille. Olen pohtinut myös käyttäjätunnusten sijaan Google ja/tai OpenID -tilillä sisäänkirjautumista, jota kautta nämä käyttäjät saisivat vielä hieman enemmän tietoa levyistä. Tämä ei tarkoittaisi kuitenkaan täysin avointa järjestelmää, vaan sisään pääsisivät kirjautumaan vain ne käyttäjät, joiden tili on lisätty ylläpidon toimesta erilliseen käyttöoikeuslistaan. Tässä pienenä ideana ja porkkanana kuvatun lisäosan hyötykäyttö myös muilla sivustoilla.

Maanalainen levykauppa on valitettavasti lopettamassa toimintaansa. Lopettamisen johdosta kuitenkin kaikki tuotteet (lukuun ottamatta Maanalaisen/Bullroserin omia julkaisuja) nettikaupassa -25% huhtikuun ajan, eli kannattaa tilailla, jos jotain levyhyllystä puuttuu.

Palatakseni lyhyesti aiempaan kirjoitukseeni Putouksesta, haluan mainita, että ekstrat olivat hyvät, mutta eivät erityisen säväyttävät. Ekstroista yksi tunti lukeutui ohjaajan kommenttiraidaksi seitsemännestä jaksosta. Ei siis sinänsä tuntia uutta materiaalia, vain tunti uutta ääniraitaa. Ei huono, mutta olisi tämän kai toisinkin voinut toteuttaa…? Making of -osio oli hyvä lisä kokonaisuuteen, kesto noin kaksikymmentä minuuttia. Puffit olivat sinänsä kokonaisuutta täydentäviä, sketsihahmojen haastattelut putoamisten jälkeen pääosin hieman laimeita. Muutama helmikin löytyi, joten pitänee ne kai laskea tarvittavaksi lisäksi levylle.

Lontoon antia»

Valmistumisen jälkeen olen lähinnä työskennellyt eduskuntavaalikampanjoiden sekä muutaman muun projektin parissa. Tiedossa on lisää muutoksia töiden suhteen, mutta niistä lisää myöhemmin – silloin kun sen aika on.

Lontoon matka oli antoisa. London Transport Museumista tuli ostettua kirjoja muistaakseni noin 65 punnalla. Lisäksi kävin noutamassa Orcs Nestistä minulle varatun kappaleen Forbidden Islandista, joka on kuin kevyempi versio Pandemiasta. Tykkään, mutta jonkun verran vaihtelua jo kaipaa, joten seuraavalla kerralla pelatessa täytynee ottaa käyttöön erilainen tapa asetella laatat. Heräteostoksena toin kotiin Helvetica-dokumentin. Osoittautui hyväksi ostokseksi.

Itse Lontoossa maistelin erilaisia oluita – niistä haluan mainita erikseen kaksi: Goose Island -panimon Demolition, joka oli tuhti, mutta kohtuullisen helposti juotava. Maku oli erinomainen ja 0,75 litrankin pullo oli tyhjä suhteellisen nopeasti. Toiseksi haluan mainita Honsebrouckin panimon Kasteel-oluen Tripel-version, joka oli vähintään yhtä maukas kuin Brune (nykyään Donker), mutta ei yhtä makea. Erittäin hyvä tuttavuus, harmi ettei tätä(kään) saa Suomesta.

Edellisestä kappaleesta johtuen olen lisännyt blogiini tagin olut. Mikäli jaksan, käyn vanhat merkinnät läpi sen varalta, että jokin artikkeli tulisi ehdottomasti tuohon tagiin liittää.