Pasi Lallinaho

Sivarin päiväkirja: 18.3.2006

TJ 200!

Päivärahat kasvoivat 5,75 euroon 4.3. Pieni lisä vain, mutta parempi sekin kun ei mitään.

Palveluspaikaltani lähti muutama päivä sitten kaksi sivaria, ne kaksi jotka siellä minun lisäkseni olivat. No, tilalle tuli ainakin yksi uusi. Kyllähän se vähän oudolta tuntui, kun mietti, että heillä palvelus on jo ohi, ja itsellä on vasta noin puolet ohi. Ihan kiva oli kuitenkin tutustua sen verran kun nyt töiden lomassa ehdittiin tutustua.

Tämä uusi keittiösivari on tuttuni tuttu, oikein mukava hemmo ja näin. Olen sanonut aiemmin ettei sellaista Suurta Sivarien Yhteisöllisyyttä olisi olemassa, mutta kyllä sellainen taitaa olla. Ainakin pienemmissä mittakaavoissa. Tuntuu nimittäin hienolta, kun joku toinenkin on samassa palveluspaikassa ja samassa tilanteessa kuin itse. Okei, ei ihan samassa tilanteesa, mutta tajusitte varmaan mitä meinaan. Eikä tämä nyt liity siihen, että olisin jotenkin vahingoniloinen siitä, että itsellä on vähemmän aikaa jäljellä.

Ehkä parasta sivarissa onkin viimeiset 6 kuukautta. Tai ehkä 3, mutta kuitenkin. Itse lähtö ja vapautuminen ei varmasti sinänsä tunnu mitenkään kovin hyvältä, kun kuitenkin olen tutustunut uusiin ihmisiin joista oikeasti olen oppinut pitämään, paljonkin. Mutta, ainahan sitä voi vierailla…

Sivarin päiväkirja: 9.1.2006

Ok, nyt on tunnelmat ja ajatukset todella kaksijakoiset.

Nyt, kun tuo vapaa matkustus tuli vaikeammaksi, tai jopa kokonaan onnistuttiin estämään, tuntuu haljulta olla sivarissa tällä hetkellä. No, se on elämää ja enpä taida siitä tämän enempää enää jauhaa. Katsotaan miten pojan käy.

Tänään, 9. tammikuuta, puolustusvoimien palvelukseen astuu joukko alokkaita. Tässä joukossa on runsaasti tuttujani, ikäluokasta johtuen. Oletetaanpa, että kaikille heille langetetaan armeijan lyhyin palvelusaika, 180 päivää. Kaverini kotiutuisivat heinäkuun alussa. Niinpä, vaikka olen suorittanut jo ennen heidän palvelukseen astumistaan yhteensä 4 kuukautta siviilipalveluksestani, he kotiutuisivat (ja tulevat myöskin kotiutumaan, ainakin suurilta osin) ennen minua. KARUA.

En yritä tässä niinkään kuvata siviilipalveluksen rangaistuksenomaista pituutta (vaikka se onkin suoraan sanonko mistä), vaan sitä, että suurempi rangaistus onkin se, että omat ikätoverit pääsevät jatkamaan elämäänsä aiemmin. Summa summarum, mitä tästä opimme; jos lähdet sivariin, lähde ainakin 6 kuukautta ennen inttiin lähteviä kavereitasi, jos mitenkään mahdollista!