Pasi Lallinaho

Vuoden 2016 parhaat levyt

Vuonna 2016 julkaistuja levyjä on levyhyllyssäni kokonaiset kolme kappaletta. Niistä paras on Ville Leinosen ja Mopon yhteisalbumi Laivalla. Oletettavasti toiseksi tulee sijoittumaan vielä toistaiseksi vähän soittoaikaa saanut Iiro Rantalan How Long is Now? ja viimeiselle sijalle jää – ei sekään huonolla suorituksella Jukka Perko Avaran Invisible Man.

Vuoden 2015 parhaat levyt

Tämä oli jäänyt julkaisematta alkuvuodesta, joten julkaistaan se nyt.

Vuonna 2015 levyhylly karttui 9 levyllä täyspitkällä albumilla. Niistä kolme parasta – ilman sen suurempaa järjestystä – ovat:

  • Ville Leinonen: Isi
  • The Decemberists: What a Terrible World, What a Beautiful World
  • Duo Art (Jukka Perko & Iiro Rantala): It Takes Two to Tango

Ville Leinosen levy palaa vanhaan tuttuun runoilijapoikameininkiin, mikä ilahdutti minua. Myös aihepiiri on ajankohtainen.

The Decemberists taas muuttui, mistä kertoo jo levyn aloitusraita The Singer Addresses His Audience sanoin ”we had to change”. Kakkosraita Cavalry Captain piti kuunnella muutama kerta peräkkäin ensimmäisen läpikuuntelun jälkeen.

Iiro ja Jukka julkaisivat taas yhden takuuvarman. Tätä levyä on tullut kuunneltua tasaisesti.