Parhaat levyt 2011–2001

Vuosi oli aika lailla laiha musiikin saralla. Vain 12 tänä vuonna julkaistua levyä hyllyssä. Tekisi melkein mieli valita vain kolme parasta, mutta valitaan nyt viisi parasta kuten viime vuosinakin. Lopussa myös uusinnat vanhoista listoista sekä uusia listoja (2006 ja vanhemmat). Vanhemmissa listauksissa on siis kyseessä tämän hetken suosikit, vaikka joissain listoissa nykyajan ja historian rajat hiukan hämärtyvätkin.

Aiemmat artikkelit: 2010, 2009, 2008, 2007, 2006

2011

1. Iiro Rantala: Lost Heroes
2. Thirteen Senses: Crystal Sounds
   Kashmir: Katalogue
3. von Hertzen Brothers: Stars Aligned
4. Robert Miles:  Th1rt3en
5. Explosions in the Sky: Take Care, Take Care, Take Care

Iiro Rantalan Lost Heroes on vuoden parhautta, hands down. Ehdottomasti vuoden kuunnelluin levy, joka on helppo haluta kuunnella alusta loppuun. Toimii hyvin töiden taustalla ja nukkumaan mennessä. Mukaan mahtuu muutava aivan loistava biisi; ainakin Pekka Pohjola ja Thinking of Misty on pakko mainita.

Miksi kaksi kakkosta? Kashmirin Katalogue ei varsinaisesti mielestäni kuulu tälle listalle, koska se on retrospektiivinen kokoelma. Aiheutti kuitenkin vuoden parhaat kiksit. Jos Kashmiria ei oteta mukaan lukuihin, on kakkonen Thirteen Sensesin loistava paluu Crystal Sounds, jota on loppuvuodesta tullut kuunneltua liian vähän. Iiro vei muita 6-0, mutta Thirteen Senses taisi saada pari häkkiä näiden kahden välisessä matsissa. Ainakin tämä toimii paremmin meluisassa ympäristössä kuin menetetyt sankarit.

Kolmosena uusin von Hertzenien kyhäelmä. Ei huono, mutta kokonaisuutena ei saa kiitetävää arvosana. Levyn parhaaksi biisiksi osoittautui Gloria.

Nelosena Robert Milesin pitkään (10 vuotta!) odotettu uutuusalbumi. Tätä levyä on tullut kuunneltua valitettavan vähän. Miles on aina ollut minulle erilaisten tunnelmien ja utopististen maailmojen luoja, joten tämän kanssa pitäisi ottaa toden teolla aikaa ja tilaa. Palaan ehkä tämän kanssa blogin pariin sitten kun olen levyn päässyt kuuntelemaan useamman kerran.

Viidentenä Explosions in the Skyn Take Care, Take Care, Take Care. Hyvä levy ja varmaa laatua, mutta ei yllä korkeammille sijoille. Ei sitten millään.

Pienen kypsyttelyn jälkeen saattaa sijat 3-5 vielä muuttua. Jätetään se kuitenkin arvioitavaksi vuoden päähän, kun tähän listaan palaan.

2010

1. Kashmir: Trespassers (2)
2. Ólafur Arnalds: …And They Have Escaped the Weight of Darkness
3. kls.: Sokea toista taluttaa
4. Donkey Ride: JWTMH
5. Carpark North: Lost

Kaikki paitsi Kashmir uusia listalla. Perustuu hyvin pitkälti soittomääriin. kls. ja Donkey Ride (joka viimeksi ei millään vain mahtunut listalle paljosta soitosta huolimatta) oli vaikea laittaa järjestykseen. Kääntyi nyt sitten kuitenkin näin. Entinen ykkönen, Silver Mt. Zionin Kollaps Tradixionales, ehkä sijalla kuusi. Mutta vain sen takia ettei sitä ole tullut soitettua, koska se pitäisi mieluummin kuunnella kokonaisuutena.

2009

1. Gary Go: Gary Go
2. Ólafur Arnalds: Found Songs
3. Sébastien Schuller: Evenfall (1)
4. Olli Helenius: Kulkea kuin vapaa (2)
5. Athlete: Black Swan (3)

Vuosi 2009 on vaikea. Kärkipaikat meni jälleen uuteen jakoon ja tälläkin kertaa piti tiputtaa useampi hyvä levy pois listalta. Tällä listalla näkyy ehdottomasti myös se, että musiikkivalikoimani laajenee jotakuinkin jatkuvasti, koska uusi kärkikaksikko on vuoden 2009 jälkeen hankittuja molemmat, taitavatpa vielä olla tämän vuoden hankintoja. Musen The Resistance taas ulkona. Ikävä todeta, mutta niin myös Monon Hymn to the Immortal Wind. Lähellä nousua listalle oli myös Kaitsun poikien Veljekset Chydenius -nimellä levytetty Isän kädestä.

2008

1. Sigur Rós: Með suð í eyrum við spilum endalaust (1)
2. von Hertzen Brothers: Love Remains the Same (5)
3. Thee Silver Mt. Zion Memorial Orchestra & Tra-La-La Band: 13 Blues for Thirteen Moons
4. King of All the Animals: Paper Beats Rock
5. Ville Leinonen: Unilehto (3)

Uusia levyjä pukkaa listalle. Iiron New Trion levy pois listalta, koska se verrattuna muihin jatseihin ei oikeasti ole ehkä niin hyvä (= ei tule kuunneltua = sijoitus laskee). Paljon suomalaisia kärkkymässä viitossijasta, mutta viimeinen listalle oli sitten kuitenkin edelleen Unilehto, eikä esimerkiksi Jukka Perko, Daisy, Vuokko Hovatta tai King of All the Animals.

2007

1. Athlete: Beyond the Neighbourhood (1)
2. Scandinavian Music Group: Missä Olet Laila? (2)
3. Porcupine Tree: Fear of a Blank Planet
4. Pooma: Persuader
5. Thirteen Senses: Contact (3)

Muutoksia, mutta ei suuria yllätyksiä. Listalta juuri ja juuri pois sekä Pelle Carlbergin In A Nutshell ja Josh Fixin Free at Last. Nämä voisivat molemmat olla sijalla 5.

2006

1. Magyar Posse: Random Avenger
2. Lemonator: At the Presence of Great Beauty
3. Scandinavian Music Group: Hölmö rakkaus ja ylpeä sydän
4. Magenta Skycode: IIIII
   múm: Peel Session EP
5. Koskinen, Samae: Vol. 1

Mahtavien suomalaisten vuosi! Nelossijalla kaksi levyä, koska toinen ei varsinaisesti ole albumi. Mutta erittäin suositeltava tuttavuus kaikille. Syystä tai toisesta paras múm, vaikka onhan myös esimerkiksi Finally We Are No One mahtava.

2005

1. Sigur Rós: Takk…
2. Kashmir: No Balance Palace
3. Coldplay: X&Y
4. Red Carpet: The Noise of…
5. Damn Seagulls: One Night at Sirdie’s

Ei suuria vaikeuksia järjestellä. Toisena päivänä mukana saattaisi olla Pelle Carlberg tai The Decemberists.

2004

1. Thirteen Senses: The Invitation
2. Kings of Convenience: Riot On An Empty Street
3. Magyar Posse: Kings of Time
4. Keane: Hopes and Fears
5. Faithless: No Roots

Thirteen Senses suvereenina ykkösenä. Sijat 2–5 voisi järjestää eri päivinä eri päin mielialan mukaan. Juuri tänään näin. Kuutosena olisi ollut MAN ja Didi-wah-didi, joka ei juuri tällä levyllä aluksi saavuttanut kovin suurta suosiota. Jälkeenpäin arvioituna ehkäpä yksi MANin parhaita ja levy, joka oli tämän vuoden toiseksi paras suomalainen.

2003

1. Kashmir: Zitilites
2. Athlete: Vehicles & Animals
3. Postal Service: Give Up
4. L-60°: L-60°
5. Starsailor: Silence Is Easy

Pitkäaikaiset suosikit odotetusti kärjessä. Vanhempia listoja kasatessa soittomäärät korostuvat, ja nämä levyt vuodelta 2003 ovat saaneet soittoaikaa.

2002

1. Sigur Rós: ( )
2. múm: Finally We Are No One
3. Jukka Perko: Kaanaanmaa
4. Coldplay: A Rush of Blood to the Head
5. Scandinavian Music Group: Onnelliset kohtaa

Sairaan vanhaa kamaa. Kuka näitä on edes kuunnellut viimeiseen pariin vuoteen? Listalla haiskahtaa nostalgiahypetys. Silloiset islantiölaislöydöt kärjessä, eikä Perkoa kehtaa laittaa väliin tai kärkeen vaikka mikä olisi. Mutta kaikki maar hyviä levyjä. SMG listalla koska se on röyhkeän suora, eikä sitä kantrihumppaosastoa mitä yhtye nykyään edustaa. Lisää tähän suuntaan, eikä sitä tekotaiteellista sepustusta enää, pliis?

2001

1. Olli Helenius: Nyt
2. bass’n Helen: Unplugged
3. Jukka Jyrä: Kaunis maa, köyhän ikävä
4. von Hertzen Brothers: Experience
5. Starsailor: Love Is Here

Tässäpä vaikea ja omituinen lista. Kuten edellisessä, nostalgia näkyy, mutta koska tämä ei ole objektiivinen listaus, annan sen näkyä. Aika jolloin uusia gospeltuttavuuksia tuli ja oli jo tullut eteen useampia. Tässä niistä ehkäpä parhaat, tai ainakin lähes. Tälle listalle oikeutetusti kuitenkin von Hertzenien Experience ja Starsailorin Love Is Here. vHB:n debyytti on jotain maagista. Se oli pakko saada vaikka painos oli loppu eikä kukaan siitä tiennyt Suomessa. Lopulta se tilattiin Amazonista briteistä, ja se taisikin olla ensimmäinen tai toinen nettilevyostos. En kadu. Starsailor sen sijaan saa kymmenen vuoden jälkeenkin vielä kunnioitettavan paljon soittoaikaa, vieläpä säännöllisesti. Samoin kuten kärkikolmikko.

Yksitoista vuotta

Vuosi 2001 päättää tämän arvosteluartikkelin tällä kertaa. Katsotaan vuoden päästä, jaksaako silloin mennä yhtä pitkälle. Tuntuu siltä, että nämä viimeisimmät listaukset alkavat olla jo aika kiveen hakattua tavaraa. Voihan sitä tietysti aina löytää jonkun uuden ja mahtavan artistin, jolloin on kenties mahdollista nykyisiä kärkinimiä horjuttaa.

Listojen tekemisen jälkeen olo on kuin ylitsevuotavaisella maljalla. Onko todella olemassa näin paljon näin hyviä levyjä? Onhan niitä, kun jaksaa kaivella. Lisäksi olo on nostalginen. Muistuupa vielä mieleen ajat, Stupidon vanhojen tilojen ahtailla käytävillä tuli pyörittyä viikoittain, jos ei lähes päivittäin. Nykyään on levyjen ostelu erilaista, kun lähes kaikki kannattaa tilata netistä suoraan kotiin. Toivottavasti levyjä voi todella tilata kotiin myös yhdentoista vuoden päästä, ettei digitaaliset formaatit ole vienyt koko alaa täysin uuteen kuntoon.