Kirjoitan tätä merkintää siksi, että minulta on tätä moni kysynyt mutta myös siksi, että se on itseäni silloin tällöin askarruttanut, joskus enemmänkin. Toivottavasti tämä myös selventää asioita muille sekä etenkin itselleni oman mielenrauhani takia. Niille, jotka eivät vielä asiasta ole kuulleet: perustimme Kristianin kanssa yrityksen vuoden 2006 syksyllä siviilipalvelusaikani loppumetreillä.
Syyt ja mihin ollaan tultu
Perimmäiset syyt yrityksen perustamiseen oli selkeät. Olin tehnyt jonkin verran työtä alalla jo aiemmin ja kiinnostusta oli tehdä lisää. Yksityishenkilönä työn hankkiminen ei kuitenkaan ole yhtä helppoa tällä alalla kuin yrityksen huomissa; usein ajatellaan yrityksen takana olevien henkilöiden olevan asiantuntevampia, kuin heistä ajateltaisiin yksityishenkilöinä. Eli yleisen käsityksen mukaan yritys on suurempi kuin sen osien summa. Ovathan yrityksen jäsenienkin referenssit yrityksen alaisena yhteisiä. Toinen talouteen ensisijaisesti liittymätön seikka oli se, että yrityksen perustamalla työhön saa aivan erilaisen motivaation myös itselleen.
Pikaisesti ajatellen taloudellisesti yritys saattaa kuulostaa huonommalta vaihtoehdolta, mikäli tuloja ei ole paljon. Ja kun kerran tuloistakin menee sekä ALV että tulovero (ainakin avoimen yhtiön tapauksessa), niin miksi sitten perustaa. Yrityksen ylläpitokustannukset on kuitenkin pidettävissä erittäin pieninä, käytännössä olisi myös mahdollista pitää yritystä pystyssä maksamatta siitä penniäkään. Ainoa pakollinen maksu oli leimavero, jolla yritys saatiin merkattua yritysrekisteriin. YEL-vakuutustakaan ei tarvitse ottaa, mikäli (henkilökohtaisen) työtulon määrä on vuodessa tarpeeksi pieni, vuonna 2007 suurpiirteisesti alle 6000 euroa. Näin meidän tapauksessa, ainakin nyt ensimmäisenä kokonaisena vuotena. Saa nähdä mitä jatkossa, toivottavasti raja alkaa paukkumaan. Yrityksen tuomiin taloudellisiin etuihin sen sijaan kuuluu ALV-vähennysmahdollisuus yrityksen käyttöön ostetuista tavaroista tai palveluista.
Suunnitelmia jatkoa ajatellen
Tarkoitus olisi alkaa kehittämään yhtä tai kahta projektia, joista saatavat tulot olisivat enemmänkin “sponsorirahaa” kuin selkeä maksu tarjotusta palvelusta. Tokihan tähän liittyy omat riskinsä, mutta ideat ovat sen arvoisia. Tässä myös toivomus kaikille lukijoille: mikäli tiedätte ketään henkilöä tai mitään yhteisöä, joka olisi webbisivujen tarpeessa, antakaa vinkkiä, että tunnette jonkun, joka hoitaisi asian mielellään, viimeisen päälle ammattitaitoisesti sekä kilpailukykyiseen hintaan.
Yrityksen lisäksi suunnittelen hakevani keväällä Kauniaisten Diakiin, kristillistä lapsi- ja nuorisotyötä. Mikäli laitokseen pääsen, opiskelu alkaa (ja yritystoiminta jatkuu) syksyllä. Toivottakaa onnea, nyt ja uudestaan vaikka sitten kesäkuussa valintakokeiden aikaan.
Sain Susannelta joululahjaksi Dirk Hennin suunnitteleman pelin Metro, jossa pelaajan tarkoituksena on rakentaa metrolinjastoja Pariisiin. Itse peli on viihdyttävä ja sen kanssa pohtiessa saa kulumaan pitkänkin tovin, ainakin näin aluksi. Jo pelin laatikkoa ensimmäistä kertaa purkaessa päähän juolahti aate siitä, kuinka realistinen peli on, onko Pariisissa ollut jo aivan 1900-luvun alussa näin paljon metroasemia ja onko metrolinjasto mahdollista kopioida pelissä.
Aloitin tutkimaan Pariisin metrolinjastoa Wikipedian avulla, ja rekonstruoin metrolinjastotilanteen Pariisin metron synnyinajoilta. Mahdollisuutta metrolinjaston kopioimiseen pelissä ei ole, eikä oikeastaan edes sinne päin, Pariisin metrolinjasto kun on ollut jo sen rakentamisaikoina runsaasti monimutkaisempi kuin Helsingin metro vieläkään on. Ensinnäkin Pariisin metroasemien nimet ja jopa sijainnit ovat muuttuneet ajan kuluessa, mikä asettaa omia haasteita metrolinjaston tutkijalle. Toisekseen linjastojen ristikkäisyys tekee ns. ympyräreitin muodostamisen mahdottomaksi. Peli ei siis aivan täydellisesti kopioi todellista metrolinjastoa 1900-luvun alussa, vaan sen kehittäjä on tehnyt muutamia myönnytyksiä ja tehnyt mahdottoman mahdolliseksi.
Vasta 1931 rakennettu asema Rue Montmartre (4) nimettiin vuonna 1998 Grands Boulevardsiksi. Myöskään asemaa Richelieu-Drouot (6) ei ollut 1900-luvun vaihteessa, vaan se rakennettiin 1928. Madeleinen (11) asema rakennettiin jo vuonna 1910, mutta se kuului linjaan 8 (sekä 12), jotka olivat silloin hyvin lyhyitä. Trocadéro (16) -asema rakennettiin vasta vuonna 1922. Champ-de-Marsin (17) sijainti vaihteli kovasti 1900-luvun vaihteessa, pelin ajankohtana se on ilmeisimmin sijainnut nykyisen Invalides-aseman paikkeilla (nykyinen asema rakennettiin vasta vuonna 1923), linjojen 9 ja 13 reitillä. Port-Royal (21) kuuluu Pariisin RER-verkon B-linjaan, joka otettiin käyttöön vuonna 1977. Kaupungin keskustassa olevat asemat Solférino ja Rue du Bac kuuluvat linjaan 12.
Edellä mainittuja poikkeuksia lukuunottamatta peli sijoittuu vuosille 1898-1911. Silloin käytössä olivat seuraavien linjojen alla mainitut asemavälit:
- Linja 1: Argentine > Porte de Vincennes
- Linja 2: Porte Dauphine > Nation
- Linja 3: Porte de Champerret > Gambetta
- Linja 4: Porte de Clignancourt > Porte d’Orléans
- Linja 5: Jaurès > Place d’Italie
- Linja 6: Charles de Gaulle – Étoile > Nation (poissulkien Trocadéro ja Daumesnil)
- Linja 7: Porte de la Villette > Place d’Italie (poissulkien Pyramides, Pont Neuf sekä väli Pont Marie > Les Gobelins)
- Linja 8, 12 ja 13: Joitakin asemia
Netistä löytyi aito ja alkuperäinen kartta sen ajan metrolinjoista, mutta tässä vielä kyhäämäni (hiukan selkeämpi) metrokartta vuodelta 1911 (vain pelissä esiintyvien asemien nimet merkitty:
Noin yleisesti voin kyllä suositella peliä kenelle tahansa, jonka mielessä pelissä täytyy olla jonkinasteista (joskus jopa tuskallisen raastavaa) pähkäilyä, pelin voittaminen kun vaikeutuu sitä mukaa, kun vastustajasi oppii laattojen tuomia mahdollisuuksia. Siinä mielessä peli voi tosin olla huono, että vasta-alkajan on vaikea voittaa kauan pelannutta. Kuten Carcassonnessa, myös Metrossa peli-ikää lisää se, että jokainen peli eroaa edellisestä sen verran, että pieni uutuudenviehätys säilyy pidempään ja ettei mahdollisuutta yhdellä taktiikalla joka kerta voittamiseen ole. Kuten olemme todenneet, pelin mielekkyyttä lisäisi varmasti se, että olisi itse joskus Pariisissa ollut.
Suurin osa tästä tiedosta on hankittu englanninkielisen Wikipedian artikkelista Paris Métro ala-artikkeleineen (asemat, linjat, …), Pariisin julkisesta liikenteestä huolehtiva RATP löytyy netistä osoitteesta ratp.org.
Kiitos Susannelle hyvästä lahjasta ja onnittelut hyvästä viime hetken lahjaideasta!