Pasi Lallinaho

Uuden ajan musiikkikokoelma

Linuxin käyttämiseen siirryttyäni siirryin myös uuteen järjestelmään soittaakseni ja selatakseni digitaalista musiikkikokoelmaani. Kokoelmani keskuksena toimii Amarok, joka myöskin hallitsee suurimman osan kaikista operaatioista mitä musiikkitiedostoille täytyy tehdä.

Hakemistorakenteeni pysyy oikeastaan samanlaisena kuin aina ennenkin, /%initial/%albumartist{/%year – %album}{/(CD %discnumber)}/%artist – %title.%filetype. Aapo Puskalan määritelmästä MP3-tiedostojen nimeämisestä poiketen levyn hakemisto sisältää myöskin levyn julkaisuvuoden sekä itse musiikkitiedosto artistin nimen, ihan sen takia jos joskus sen kokoelmastani erotan. Kappaleiden (ja artistien) nimet muutin vastaamaan artistin kirjotusasua tai sen puuttuessa yleistä nimeämiskäytäntöä, eli ei enää Kaikkia Sanoja Isolla (mikä tosin oli selkeästi vaivattomampi käytäntö). Tämä olisi pitänyt tehdä jo aiemmin, mutta olen ollut laiska.

Kappaleiden selaaminenkin on nyt runsaasti kätevämpää kuin Winamp 2:lla (jossa tosin ei myöskään ollut juurikaan valittamista) dynaamisen soittolista(näkymän) johdosta. Hakufiltterin voi lisätä milloin tahansa, eikä se katoa ennen kuin sen itse poistaa (toisin kuin W2:ssa, jossa hakutoiminto ei vaikuttanut soittolistan soitettavissa oleviin kappaleisiin, vaan pelkästään hakuikkunassa näkyviin kappaleisiin). Hakufiltterit ovat googlemaiset, joten kappaleista voi myös poistaa osan näkyvistä (esimerkiksi jos et halua kuunnella Mauri Antero Nummisen loistavaa tuotantoa, voit lisätä filtterin -“Numminen, M. A.”). Myöskin useiden saman artistin tai samalla filtterillä löytyvien kappaleiden lisääminen soittojonoon on helpompaa tällä tavoin. Sitäkin ominaisuutta siis tulen käyttämään jatkossa enemmän.

Perinteinen satunnaisen kappaleen valinta tulee jonkin ajan päästä (ehkä parin kuukauden päästä realistisesti ajateltuna, jos silloinkaan) saamaan uuden säväyksen, kun siirtynen käyttämään Amarokin Favor Higher Scores -toimintoa. Kappaleiden pisteytystä minun ei onneksi itse tarvitse tehdä erikseen, vaan skripti pitää huolen siitä. Pisteytykseen käytän impulsiivista metodia; mitä pidemmin kappaletta kuunnellaan (suhteessa sen pituuteen), sitä enemmän vaikutetaan sen pisteisiin; mikäli kappale kuunnellaan joka kuuntelukerralla alusta loppuun saa se hyvinkin korkeat pisteet, kun taas kappale jonka yli on yhden kerran hypätty suoraan menettää pisteitään tästä hyvästä jo aika paljolti. Ymmärrettävästi pohjapisteytyksen luominen vie aikaa, etenkin kun kuunneltavaa musiikkia on viikon ja kolmen päivän verran, eikä joka kerralla soiteta “kuuntelematonta” kappaletta. Tosin, tällä hetkellä Amarok suosiikin viime aikoina soittamattomia, käytännössä tuokaan ei toimi aivan niin tehokkaasti kuin olisi toivottavaa. Mutta kaikkea ei voikaan saada, ei ainakaan heti. Vielä mainitakseni, Amarokin saa valitsemaan myös kokonaisia levyjä satunnaisesti, mikäli tykkää kuunnella levyjään mieluummin kokonaisuuksina (kuten ainakin joidenkin levyjen kohdalla olisi toivottavaa/suositeltavaa).

Amarokkiin lisäsin nyt myös kaikkien levyjen kansikuvat, jolloin kokoelman selaaminen digitaalisesti on mieluisempaa ja myös tehokkaampaa, aivoni kun ovat luoneet myös visuaalisia siteitä levyjen/artistien/kappaleiden välillä. Sen lisäksi levyjen kannet näkyvät aina On Screen Displayssa kappaleen vaihduttua sekä sivupalkissa kappalelistauksien ohessa ohjelman pääikkunan ollessa auki. Visuaalista on myös moodbarit, kappaleen sisällön perusteella lasketut palkit, jotka antavat jonkinlaisen viitteen siitä, minkälaiseen mielentilaan kappale voisi sopia.

Levyjen rippaamiseen käytän Grip -nimistä ohjelmaa, joka tuo oikeastaan vain yhden uuden ominaisuuden lisää verrattuna Exact Audio Copyyn; useita levyjä ripattaessa seuraavan levyn rippaaminen voidaan aloittaa, ennen kuin edellistä (tai edellisiä) levyjä ollaan kokonaan käännetty MP3 -muotoon. Tehokasta ja käyttäjäystävällistä.

Jotkut olivat kuulleet aiheesta liikaa jo ennen tätä kirjoitusta, jotkut eivät tästä halua kuullakaan (tai ainakaan eivät olisi halunneet), joitain ei vain yksinkertaisesti kiinnosta, mutta tulipa kirjoitettua. Lisäksi olen kirjoittanut taas viime aikoina aika paljon vain tekniikasta, asioiden toimimisesta ja muusta turhanpäiväisestä enkä omasta elämästäni, mutta tähänkin lienee tulossa muutosta lähiaikoina, kun ongelmat alkavat ratketa ja Linuxin kanssa voi enemmänkin toimia kuin säätää.

Ja sitten pitäisi vielä olla sitä elämää.

Irssi/BitlBee?

Moni on ihmetellyt, millä ihmeellä oikein mesetän, kun en näe hymiöitä tai voi lähetellä tiedostoja, ja kun olen aina paikalla. Siksipä päätinkin lyhyehkösti (?) selvittää, mistä on kyse.

Kaikki alkaa siitä, että irkkaan. Teen sitä irssi-nimisellä ohjelmalla, jota ajan serverillä suojatun yhteyden kautta, joka sijaitsee, noh, jonkin matkan päästä itsestäni. Tuo serveri on aina päällä, mikä tarkoittaa sitä, ettei minun tarvitse itse olla koneella tai pitää konettani päällä ollakseni irkissä näkyvillä. Hienoa, loistava tavoitettavuus. Tiedostojakin voin siirrellä tuolle serverille, mikäli pakottavaa tarvetta tulee siirtää tiedosto X kaverilleni. Mesettäminen ei siis oikeastaan tarjoa minulle mitään uutta, päinvastoin. Messengerissä itsessään et pääse tutustumaan uusiin ihmisiin, toisin kuin irkissä. Tarvitset aina toisen käyttäjän tunnisteen (meseosoite), jotta pääset juttelemaan. Tai sinun pitää antaa omasi toiselle. Jo meseosoitteiden vaihtamisesta aiheutuu melkoinen sotku. Meseverkossa on kuitenkin paljon ihmisiä, joita ei irkissä valitettavasti näy, joten minun pitää olla tavoitettavissa mesestä, jos haluan heihin internetitse reaaliaikaisen yhteyden ottaa. Äh.

Niin, “normaali” Messenger-ohjelmahan on mielestäni aika surkea. Se on kai helppokäyttöinen, sellainen että sitä osaa aloittelevakin tietokoneen räpistelijä käyttää. Ja sen saa suomenkielisenä, jos englanti ei suju. Näistä ei mitään hyötyä minulle. Sen käyttöliittymä on turhan jäykkä, vaikka se yrittääkin näyttää hienolta numedia-tuotteelta. Useat ikkunat, joissa on paljon tehotonta tilaa, täyttävät ruudun nopeasti ja lopulta itsekin hukkuvat muiden ikkunoiden joukkoon. Vilkkuvat tai äänekkäät huomautukset kun joku kirjoitta, kääk!? Inhoan sellaisia. Ohjelmassa on paljon muutakin, mistä en pidä, mutta se ei kai ole olennaista tässä asiassa.

Onneksi tähän on ratkaisu. Sen nimi on BitlBee. BB on ohjelma, joka toimii kuin IRC-serveri (siihen saa yhteyden IRC-clientillä) ja Messenger-ohjelma (se osaa kommunikoida Messenger-verkon kanssa). Tämä siis tarkoittaa suomeksi sitä, että voin käyttää Messengeriä osana irkkiäni. Hienoa. Voin siis olla myös mesessä jatkuvasti tavoitettavissa, plussat siitä. Irkki tuo toki omat rajoituksensa kanssakäymiseen ihmisten kanssa, se kun on kehitetty tekstipohjaiseksi ratkaisuksi. Mitään hienoa graafista ei siis ole tarjolla, mutta ei tarvitsisikaan.

“No miltä se sun BilBul sitten näyttää?”

BitlBee: Normaali näkymä

Tältä. Kuvassa on normaalia join/part/mode -mössöä, eli ihmisiä kirjautumassa sisään ja ulos ja vaihtamassa statustaan. Arkipäivää irkkaajille.

“No tiedätkö sä sitten koko ajan kuka on paikalla, pitääkö sun noista se kattoa?”

BitlBee: Kaverilista

Tiedän. Ei tarvitse. blist-komento kertoo, kuka on paikalla ja millä statuksella. Ihan kuin normimesen lista, mutta ei ole turhaan näkyvillä silloin, kun sitä ei tarvita.

“Miten sä sit juttelet noille?”

BitlBee: Yksityisviesti julkisella kanavalla

Kontrollikanavalla kirjoittamalla itse määrittämäni nick kommenttini eteen tai…

BitlBee: Yksityisviesti omassa ikkunassa

…yksityisessä ikkunassa, joka näyttää täsmälleen samalta kuin irkin yksityiskeskusteluikkuna.

Yllä olevista kuvista voit päätellä, miksi en voi nähdä käyttäjäkuvaasi, hymiöitäsi tai webbikameraasi. Mesenimesi saan kyllä komennolla näkyviin, eli kaiken tarvittavan. Uusiin BB-versioihin ollaan myös lisäämässä tiedostonsiirto-ominaisuutta, joten ei hätää, kohta pääsette lähettelemään gigan turhaa moskaa — ei kun siis kivoja juttuja mulle.

Netissä tärkeintä itselleni on kommunikaatio muiden ihmisten kanssa, ei se, miltä se näyttää. En nyt väitä, etteikö Messengerille olisi paikkaansa netissä, varmasti on. Onhan video- ja audiokeskustelut, tiedostonsiirto sekä tunnetilojensa ilmaiseminen kuvin ihan ok idea, ja kun ne saa yhdessä helppokäyttöisessä paketissa käyttöön, niin mikäs siinä.

Rauhaa ja rakkautta, ja jos tuntuu siltä, lisäilkäähän meseen.

irssi: http://irssi.org/
BitlBee: http://www.bitlbee.org/