Kesämusiikkia

Kesämusiikkini on vuonna 2009 ollut seuraavanlaista, olkaa hyvät:

Uusi vanha löytö: Lemonator

Kuuntelin muutama päivä sitten keittiössä puuhastellessani Lemonatorin Yesterday Was Good -kokoelmaa ja totesin että se kuulostaa yllättävän raikkaalta. Maanantaina kävin ostamassa kaksi Lemoa lisää, joista toinen, At the Presence of Great Beauty, on minulle uusi tuttavuus. Toinen levy on edellisen kuuntelukauden lempparilevy Grandpop. En kadu ostostani.

Lemonatorilla on muutama erityisen nerokas biisi, jotka ovat soineet päässäni jopa ennen uutta löytämistä tai edes kokoelman ostamista. The Killer I kuulostaa mielestäni ehkäpä jopa epäilyttävän paljon The Rasmukselta, mutta sen powerpoppimainen eteenpäinvetävyys on vertaansa vaille. Biisissä ei ole yhtään kunnollista hengähdystaukoa eikä tarvitsekaan olla. Juuri tällaista musiikkia joskus täytyy saada kuulla.

Toinen, ehkä ensimmäisestä kuuntelukerrasta lähtien silloin tällöin päässäni soinut biisi on Once I Killed A Boy With A Girl, joka ei ole ehkä yhtä eteenpäinmenevä kuin edellä mainittu, mutta se melodiat ja lyriikat yksinkertaisesti jäävät junnaamaan päähän. Ei ihme, että biisi päättyy fadeen, kun edes sen päässä soidessa ei sille voi keksiä mitään järkevää loppua.

Lemon uusimmasta levystä tykkäsin aika lailla vilpittömästi saman tien. Mitään yksittäistä biisiä en (vielä) osaa nostaa esiin, mutta koko levy oli erittäinkin kuunneltavaa materiaalia. Sopii loistavasti kesään.

Viiden kuuden vuoden lähes täydellisen unohduksenkin jälkeen jokin voi kuulostaa raikkaalta, hyvältä ja etenkin siltä, että sitä kehtaa ostaa levyhyllyyn enemmän kuin pakollisen kokoelmalevyn verran. Kaiken lisäksi bändi on ilmeisesti edelleen elossa, joten jotain uuttakin voi odottaa.

Kesäjaska: Lenni-Kalle

Kesällä täytyy kuunnella jazzia. Kun tänä keväänä kova sana oli Iiro Rantala, on kesäjaskarin titteli kääntymässä Lennille. Uusi Piano-albumi vaihtelevilla solisteilla on soinut aika paljon. Lemppareihin kuuluu Johanna Iivanaisen tulkitsema (Leif Wagerin) Romanssi, Veskun erittäin tunteiakas versio Albatrossista sekä Lennin ja Iiron yhteistiluttelu Päivänsäde ja menninkäinen. En kuvaisi ”Pianoa” parhaimmistoon kuuluviin kesälevyihin, mutta tänä vuonna se on sytyttänyt.

Kesän leppoisan jatsailun janoon olen hankkinut Lennin Trion Lumian (vielä ehtimättä kuunnella sitä) sekä Marika Krookin kanssa tehdyn Hiutaleita –joululaululevyn.

”Kestosuosikit”

Kestosuosikeista tämän vuotisia kesäartisteja ovat olleen Scandinavian Music Group uudella ”Palatkaa Pariisiin!” -levyllä ja Sigur Rós vuoden 2007 julkaisuilla (Hvarf/Heim ja Hljómalind -sinkku) sekä erityismainintana harvinaisen Inní mér syngur vitleysingur -sinkun kakkosbiisillä Heima. Kesäalbumeita Sigureilta ovat ehdottomasti myös Takk…, tietty uusi Með suð í eyrum við spilum endalaust ja miksei Ágætis byrjunkin.

Haluan vielä sanoa nämä!

Muita mainitsemisen arvoisia bändejä ja/tai levyjä ovat olleet:

• The Decemberists ja The Hazards of Love.
• Kent, jonka boksin ostamisen jälkeen biisit ovat pyörineet soitossa. Etenkin itselleni aiemmin tuntematon Du & Jag Döden on yllättänyt iloisesti.
• RinneRadio tasaisesti kaikkien vuosikymmenien tuotannolla sieltä täältä napsien.
• Starsailor ja All The Plans (etenkin rajoitetun version akustinen levy).
• Tekniikan ihmelapset, jonka musiikin ehkä viimeinkin tajusin ja sain sitä myöten UB-kokoelmani hieman täydemmäksi. Hyviä biisejä kaikki tyynni Syntymäpäivällä.
• Think Twice ja Kaksi maailmaa.
• The Whitest Boy Alive ja Rules, mutta myös debyyttilevy Dreams.

Vuoden 2009…

…paras kesäbiisi on ehdottomasti Scandinavian Music Groupin Näin minä vihellän matkallani.

…paras kesäbändi on Sigur Rós.

…ilahduttavin metakesämusiikillinen asia on Letkun ja Joelin yhteistyössä säveltämä C-osa saman albumin Huutelen pimeään -biisiin.