Ainakin osittain Power Gridin asettaman esimerkin johdosta tunnen vetoa peleihin, jotka pyörivät tavalla tai toisella kartan ympärillä – ja joihin kartta vaihtamalla saadaan uusia vivahteita pelin ydintä sen suuremmin muuttamatta. Muita esimerkkejä vastaavista peleistä kokoelmassani ovat Concordia, Hansa Teutonica ja Steam. Muun muassa kartoilla saavutettava pelien pidempi keskimääräinen käyttöikä tukee myös kiinnostustani ja tavoitettani syventyä yhteen pelimaailmaan enemmän toistuvien pelikertojen muodossa.
Pienenä käänteenä tämän artikkelin listaus on otsikoltaan menetetyt mahdollisuudet, eli pelit joissa on mukana kartta, jonka toinen puoli on häpeällisesti joko jätetty tyhjäksi tai täytetty geneerisellä grafiikalla sen sijaan, että sinne olisi sijoitettu toinen kartta. Kuten aina, lista on täysin subjektiivinen ja käsittelee aihetta oman suhteellisen kapean näkökulmani kautta.
Kolme menetettyä mahdollisuutta
- Menolippu: Eurooppa. Peruspelien ongelma on sentään korjattu uudemmissa lisäosissa.
- Milestones. Pelissä ei ole varsinaista karttaa (enemmänkin rakentelualusta), mutta jo ensimmäisen pelikerran jälkeen jäi olo että tässä vaihtelu virkistäisi – toisen puolen maisemassa voisi olla vaikkapa järviä ym. rakentamista estäviä maastonmuotoja. Ehkäpä tämä sopisi paremmin joko pienille pelaajamäärille ja/tai taktisempaan peliin?
- On the Underground. Toisen kartan puuttuminen harmittaa tämän pelin osalta kaikkein eniten, koska peli on meillä kotona kestosuosikki, jota vaimokin pelaa mielellään. Sebastien Bleasdale on jopa suunnitellut tähän Pariisiin sijoittuvat lisäosakartan, mutta karttaa ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu – edes yksinäisenä lisäosana. Fanikarttojakin tähän löytyy; yksi Berliiniin sijoittuva jopa omasta prototyyppikansiosta.
Lautapelillisesti merkittäviä tapahtumia vuonna 2018
- Kevään lautapeliviikonloppu jäi toteutumatta, mutta huhtikuussa teimme pienen porukan kanssa ekskursion Suomen ensimmäiseen lautapelikahvilaan Tavernaan Tampereella. Kokemus oli kiva ja Tavernan peli- ja tarjoiluvalikoima oli hyvä. Emme kuitenkaan tajunneet käyttää selitysapua hyväksemme vaan puskimme itse Terra Mystican sääntöjen läpi. Oma moka.
- Istuin alas Lautapeliseuran pitkäaikaisten ja raudanlujien aktiivien Maurin, Mikon ja Tuomon kanssa pelaamaan erän Orléansia Ropeconissa 28.7. Seuran lisäksi myös peli oli hyvä.
- Olin järjestämässä Lautapelaamaan -tapahtumaa sekä ennakkoon että itse 14.–16.9. Kaapelitehtaalla. Tapahtuma onnistui hienosti ja tarvitsee vuodeksi 2019 isommat tilat. Täällä tuli (taas) pelattua suurin osa minulle uusista peleistä.
- Lautapelaamaan -tapahtumassa tutuksi tulleet Jani ja Riikka kävivät kyläilemässä pelien parissa lokakuussa. Hauskaa oli ja uusinta täytyy ottaa.
- Syksyn huipensi oman laajennetun peliporukkamme lautapeliviikonloppu marraskuussa. Tutustuin vuoden parhaaseen minulle uuteen lautapeliin Hansa Teutonicaan täällä. Viikonlopun aikana pelille kertyi kolme pelikertaa.
- Viikin pelipäivissä pidetyssä Suomen lautapeliseuran syyskokouksessa vahvistui että olen vuonna 2019 seuran hallituksessa.
Kaikki minulle uudet lautapelit
Aikamatka: Suomi, Cartagena, Cat Lady, Codenames Duet, Continuo, Deckscape: The Fate of London, Deep Sea Adventure, Go Go Eskimo, Hansa Teutonica, Isle of Skye: From Chieftain to King, Kingdomino, Majesty: For the Realm, No Thanks!, Origami, Orléans, Royals, Shards of Infinity, The Speicherstadt, Stephenson’s Rocket, Terra Mystica, Town Center (fourth edition), Unlock! Espace Adventures, Unlock! Mystery Adventures.
Tummennetut löytyvät hyllystä, kursivoidut ovat olleet kokoelmassa mutta sittemmin poistuneet.
Pelaamatta hyllystä löytyvät Blokus (kirpparihankinta josta puuttuu pari osaa) sekä Lautapelaamaan -huutokaupasta ja -ketjuvaihdosta hankitut Hamburgum, Milestones ja joululahjaksi saatu Spyfall.